Kuulumisia ja kisatuloksia kannattaa jatkossa tarkistaa suoraan TM-maahantuojan eli Daytonan sivuilta, jonne ilmestyy juttu lähes jokaisesta kisasta, johon tiimi osallistuu.

Myös jotkut MM-sarjan osakilpailut kuuluvat ohjelmaan mutta tarkemmat tiedot selviävät sitten myöhemmmin.

Pyörämerkki sekä kuutiotilavuus vaihtuvat Husabergista TM:n ohjaimiin ja 300-kuutioinen kaksitahtinen tulee olemaan kilpailuväline.

Tiimi on Pohjamon Petrin perustama Daytona Motorsport. Nettisivutkin aukesivat sopivasti tänään.

Kuva: Janne Harala

MM-sarjassa on vietetty 2 kuukauden kisataukoa. Se loppuu ensi viikonloppuna Kreikassa.

MM-sarjan tauolla on kuitenkin tullut pidettyä yllä myös kilpailuvirettä, kun kävin ajamassa Mikkelin Otavassa  enduron SM-osakilpailun 5.7.2010.

Sen verran täytyy tunnustaa, että pieni lomakärpänen oli itseänikin puraissut ja valmistautuminen kisaan ei välttämättä parasta mahdollista ollut mutta olosuhteisiin nähden se sujui kuitenkin hyvällä rutiinilla.

Avoimessa luokassa olin kolmas mestaruuden varmistaneen Oskari Kantosen ja toiseksi tulleen Samuli Aron jälkeen. Voittokaan ei lopulta kauaksi jäänyt kun eroa Kantoseen oli maalissa kahdeksan sekuntia ja toiseen sijaan harmittava sekunti. MM:stä tutut sekunnin häviöt näyttävät vaan saavan jatkoa ja sekös syö miestä. Tietenkin olisin voinut ajaa kovempaa, niin ei olisi tarvinnut selitellä mutta hyvä näinkin.

Pisteissä onnistuin pitämään itseni vielä mitalikamppailussa mukana vaikka SM-kauden päättävässä Lahden kilpailussa 19.9. saankin kyllä ajaa sen mitä ikinä osaan eli voittoa lähdetään ilman muuta hakemaan. Ainoastaan se voi vielä tuoda mitalin. Ja sittenkin se on vielä kiinni siitä miten muut ajavat.

Pisteissä olen tällä hetkellä neljäntenä, vaikka jätin alkukauden ensimmäiset kolme osakilpailua ajamatta MM-sarjan päällekkäisyyksien vuoksi. Seitsemän pistettä erottaa minut Silvanin pitämästä hopeapaikasta. Ja onhan siinä Arokin vielä välissä kuuden pisteen päässä.

MM-kausi siis jatkuu kesätauon jälkeen Kreikan Serresissä tämän kuun lopulla eli 28.-29.8. ja siitä viikon päästä kisataan Turkissa seuraavan kerran. Sitten on taas kolmen viikon tauko ennen Ranskassa pidettävää MM-finaalia. Pisteissä olen tällä hetkellä jaetulla seitsemännellä sijalla ja tavoitteena onkin nyt loppukauteen saada ajettua mahdollisimman tasaisesti ja hyvin.

Kuva: Janne Harala

Italian MM-osakilpailun jälkeen seuraava viikonloppu kisailtiin kotoisessa Suomessa ja kysymyksessä oli kaksipäiväinen SM-osakilpailu Kiteellä.

Etukäteen kilpailua oli kehuttu hivenen MM-tyyppiseksi ja kisapaikalle tultua pystyi hyvinkin toteamaan, ettei mistään läpästä ollut kysymys. Reitti kun oli pitkästä aikaa erittäin upea ja vauhdikas mutta valitettavasti siis samalla harvinaista herkkua Suomen oloissa. Viime vuosina kun suomiendurossa on totuttu puunkiertoon ja solisluusiksakkiin, niin nyt ei voinut muuta kuin hymyillä.

Järjestäjä ansaitsee myös isoa kättä erikoiskokeiden siimoittamisesta molemmin puolin, joka todella on hyvä juttu joka suhteessa. Esimerkkinä voidaan mainita suomiendurossa aika ajoin esille nouseva erikoiskokeilla “oivaltaminen” eli suomeksi sanottuna oikominen, joka siis siimoituksella pystytään karsimaan aika minimiin. Hyviä puolia oli myös se, että kilpailun siirtymät oli kiitettävästi viety pois yleisiltä teiltä metsikköön, jolloin ajoa tuli hyvin myös ek:n ulkopuolella eikä kuskien tarvinnut hytistä pitkillä tiesiirtymillä.

Lauantai-iltana kisattiin MM-tyyppinen supertesti, jossa kuljettajat kisasivat toisiaan vastaan, kunnes oli enää kaksi jäljellä finaalissa. Itse ajoin finaalissa mutta valitettavasti toinen sija jäi käteen, kun Porvoon lahja mantsalle onnistui laittamaan meikäläisen ruotuun. Eli kyseessähän oli siis tällä hetkellä SM-johdossa keikkuva Oskari Kantonen. Varsinainen endurokisa meni ihan hyvin molempina päivinä.

Lauantaina voitin luokan ja olin yleiskisassa toinen reilun kuuden sekunnin päässä päivän voittaneesta Nikanderista. MM-sarjasta tuttu Tarkkalan Make päästeli totaalissa sitten kolmanneksi ja Kantosen Osku neljänneksi. Päivän nopein oli kuitenkin erikoiskokeiden valossa viisinkertainen maailmanmestari Samuli Aro mutta hänen kohtaloksi koitui kolme AT-minuuttia ja se tiputti miehen seitsemänneksi.

Sunnuntaille mies sitten sisuuntui ja pamputti yleiskisan voiton reilun kahdenkymmenen sekunnin turvin meikäläiseen verrattuna. Tuloksena allekirjoittaneella siis luokan ja yleiskisan toinen. Päivän kolmas oli Tarkkala ja neljäs Nikander. Täytyy sanoa, että kilpailu oli paras SM-osakilpailu miesmuistiin sekä järjestelyt kaikin puolin onnistuneet.

Oli ilo olla ajamassa tämmöistä kilpailua. Siispä toivonkin, että muut järjestäjät ottavat mallia Kiteen SM-kisasta ja tulevaisuudessa saamme ajaa samantyyppisiä kilpailuja myös “suomiendurona”.

Seuraavana on vuorossa kesäkuun puolessa välissä Puolan MM-osakilpailu sekä heti viikon päästä siitä Slovakian MM-osa. Sitten tuleekin MM-sarjassa vuoroon pienimuotoinen kesäloma ja meikäläinenkin vanhenee taas vuodella. Ei muuta kuin seuraavaan kertaan!

Pätkäaikaa kertyi päivän aikana reilu pari tuntia ja noin seitsemän miljoonaa erilaista kiveä tuli nähtyä. Niin ja onnistuinpahan telomaan jo hivenen parantuneen nilkkani uudestaan jo heti avauspätkällä.

Vaikean ensimmäisen kierroksen jälkeen keikuin yleiskisassa siinä kymmenennen sijan kieppeillä, joten ei paljoa hurraamista ollut. Onneksi muutaman buranan ja pienen iskunvaimennuksen säädön jälkeen sain hommasta edes vähän kiinni ja sitten ajoinkin parit yleiskisan pohjat ja ajo muuttui paremmaksi.

Pieni miinus hommassa oli se, että minun kohdallani kisa olisi vasta saanut alkaa toisella kierroksella. Maalissa olin luokassani kolmas ja yleisessä viides ja kotiintuomisina siis pronssinen SM-mitali.

Hieman harmittaa, sillä lopulta jäin hopeasta vain pisteen. Mutta taas toisaalta pääpaino on ja tulee myös olemaan MM- eikä SM-sarja. Seuraavaksi on sitten vuorossa joukkue MM eli Six Days Portugalissa ensi kuun puolessa välissä. Mutta henkilökohtaisella puolella kausi oli sitten tässä, jollei mitään yksittäiskilpailuja Gotlannin lisäksi ilmaannu.

Täytyy tähän väliin todeta, että kyllä moottoripyöräily on ehdottomasti yksi turvallisimmista lajeista harrastaa. Tai ainakin allekirjoittaneen kohdalla kaikki muut lajit näyttävät tuovan huomattavasti enemmän kaikennäköisiä vammoja , jotka sitten haittaavat varsinaista työtä. No se on sellaista välillä ja sitten itse kisaan.

Muutaman ajetun pätkän jälkeen yllätyin tulosten kuulemisten jälkeen, että keikuin yleiskisassa kolmentena. Se oli siis positiivinen yllätys. Siihen se päivän positiivisuus sitten omalta kohdalta jäikin, kun jäin viimeisellä erikoiskokeella syvään spooriin kiinni ja nostelin vehkeitä sieltä reilu pari minuuttia.

Kyllä oli mahtavat fiilikset, kun muutenkin sai varoa koko ajan laittamasta toista jalkaa maahan. Tipuin luokassa neljänneksi ja samalla haihtuivat mestaruushaaveet Mäntsälän kuraspooriin. Pientä lohtua toi kuitenkin SM-joukkuemestaruus Sipoon Moottorikerholle, jossa ajoivat siis minun lisäkseni Jari Mattila ja Pete Pohjamo.

Oli hyvä homma, ettei tarvinnut aivan tyhjin käsin kuitenkaan palata. Henkilökohtaisella puolella olen tällä hetkellä kolmantena ja muutaman viikon kuluttua ajettavassa Sysmän SM-osakilpailussa päätetään kausi SM:n osalta. Sitä ennen kuitenkin MM-sarja saa päätöksen ensi viikonloppuna Ranskan St. Flourissa ja MM-sarjassa olen tällä hetkellä kahdeksantena.

Kilpailut käytiin Nummelassa paikallisen moottorikerhon isännöimänä ja täytyy sanoa, että tuli taas kyllä mokailtua. Koko ensimmäinen kierros tuntui jo siltä, että vaikeata on ja sama meno jatkui pätkillä. Kaatumiset eivät ainoastaan rajoittuneet pätkille, vaan onnistuin kaivamaan maata myös siirtymillä. Lähtöparini Miko Mellin joutuikin tämän tästä pysähtymään ja kysymään, että onko kaikki hyvin. No kaikki ei todellakaan ollut hyvin ja hermo tuntui olevan ainakin loppu.

Kisan puoleen väliin tultaessa oli osumaa tullut, sekä mieheen että pyörään, siihen malliin, että oli pakko hieman löysätä ja edes yrittää pysyä pystyssä. Toiselle kierrokselle sain hieman kerättyä puristuksia ja nousin sitten yleiskisan viidenneksi ja luokkani neljänneksi. Se ei ollut kyllä ihan sitä mitä lähdin hakemaan ja kokonaisuutena päivä oli aika synkkä.

Tällä hetkellä olen kolmantena SM-pisteissä. Silvan tosin karkasi hieman mutta kaikkeen on vielä mahdollisuuksia, tosin ei kyllä samanlaisilla suorituksilla kuin nyt oli. Seuraavana tosiaan on vuorossa se paljon puhuttu MM-kotikilpailu Riihimäellä 13.-14.6. ja toivotaan, että mies pysyy ainakin pystyssä siellä.

Kisaa edeltävänä perjantaina kerkesin hieman testaamaan pyörää, koska saavuin Cellen kanssa vasta torstai-iltana Suomeen Espanjan pikaleiriltä. No testaaminen olisi voinut mennä paremminkin.

Aluksi olin hieman hukassa mutta sitten sain ihan hyvin juonesta kiinni. Sen jälkeen vedin kuitenkin pienet lipat ja niska pamahti aivan jumiin. Oli pakko lopettaa testi siihen ja hetken tuntui että mitenkähän tästä kisoihin selvitään. Onneksi kylmä/burana-hoito höystettynä nikamakäsittelyllä tepsi sen verran, että saatiin mies starttiviivalle. Hyvä niin.

Kisa koostui viidestä eri erikoiskokeesta ja pätkät olivat kyllä varmaan elämäni vauhdikkaimmat mitä talvikisoihin tulee. Välillä sai kaivella oikein kuudetta pykälää laatikosta, kun suora ei millään meinannut loppua. No se on mukava ajaa kyllä välillä kovempaakin vauhtia mutta täytyy tunnustaa, että joskus alkoi kyllä hieman hirvittämään, kun spoorissa alkoi kädet vatkaamaan edestakaisin.

Kilpailu sujui omalta osalta ihan hyvin. Tuloksena luokkavoitto ja samalla olin myös koko porukan nopein. Ero koko poppoon toiseksi tulleeseen Petteri Silvaniin oli +1.05min ja kolmas oli kerhokaveri Jari Mattila +1.09min. Tiimi- ja kerhokaveri Petri Pohjamo joutui jättämään kisan valitettavasti väliin yöllä puhjenneen vatsataudin takia. Ajo sujui nyt ihan rennosti ja vailla suurempia virheitä.

Yhdet lipat tuli otettua ja pari kertaa sammutin pyörän. Mutta ohjelmat olikin sitten siinä. Nyt ajaminen oli lähellä sitä mitä normaalisti on tullut ajettua treeneissä ja paljon parempaa kuin pari viikkoa sitten ensimmäisessä osakilpailussa.

SM-pisteissä olen tällä hetkellä oman luokan kärjessä yhdeksän pisteen erolla Silvaniin. Kolmantena on Oskari Kantonen ja neljäntenä kilpailun vähemmän ajanut Pohjamo. Viisi parasta tulosta lasketaan mukaan kuudesta kilpailusta. Seuraava SM-osakilpailu eli legendaarinen Päijänne jää minulta väliin Espanjan MM:n takia.

Ja nyt lähdetäänkin sitten jatkamaan kesätreenausta Espanjaan ja yritetään saada vauhti kohdalleen myös kesärenkailla.Seuraavana on ohjelmassa Espanjan mestaruusosakilpailu viikkoa ennenP ortugalin MM-avausta. Se on hyvä testikisa, niin miehelle, kuin pyörällekin ja nähdään samalla missä mennään.

Tuloksena SM-avauksesta toinen sija Avoimessa luokassa tiimi- ja kerhokaveri Petri Pohjamon jälkeen.

Kilpailu käytiin Pälkäneen Laitikkalassa ja keli oli talvinen. Lunta oli ja pakkanen pyöri siinä kuuden asteen molemmin puolin ja viimeisellä siirtymällä jääkalikkana ajaessa meinasi Päitsin ”ihanuus” muistua väkisinkin mieleen.

Pete laittoi kyllä sellasta kyytiä menemään, että en mahtanut mitään. Ero oli maalissa 54 sekuntia. Petteri Silvan oli Avoimen luokan kolmas. 125-luokan voitti Pentti Nurminen ja 250 4T- luokan voitti kerhokaveri Jari Mattila. Pikkuveli Lauri Salonen veti pikkunelareissa hienosti kolmanneksi.

Hieman jäi kyllä harmittamaan huono ajo. Parempaan olisi pitänyt pystyä, koska treeneissä olen ajanut mielestäni paljon paremmin. Täytyy nyt sitten vaan todeta, että ehkä oli vain huono päivä. Toisaalta taas tästä on hyvä lähteä parantamaan seuraavaan osakisaan Nummisiin, joka siis ajetaan parin viikon kuluttua sunnuntaina 1.3.

Ja täytyy myös sen verran tunnustaa, että pyörä saatiin kasaan vasta edellisenä iltana, koska koko viikko meni mystisen öljynpaineongelman kanssa painiessa. Eli tallissa tuli Cellen kanssa vietettyä aikaa enemmän kuin radalla.

Seuraavana onkin sitten ohjelmassa lähtö kohti Espanjaa sisältäen lyhyen visiitin tiimimme tukikohtaan Ruotsin Örebrohon. Sitten olisi tarkoitus ajaa kesäkelillä sen verran mitä vajaassa parissa viikossa kerkiää ja palata ajamaan siis tuo Nummisten SM-kisa. Ja sitten taas takaisin etelään ja valmistautumaan ensimmäiseen MM-osakilpailuun.