Uusi 300-kuutioinen kaksitahtinen TM tuntuu mainiolta, nyt kun säädöt on löydetty kohdalleen. Myös mies on kunnossa, joten homma on hanskassa ja Päitsille lähdetään tappelemaan kärkisijoista. Kisa on pitkä, joten täytyy toivoa, ettei eteen tule mitään ylimääräisiä hankaluuksia. Edellisen kerran olin mukana neljä vuotta sitten ja on mukava taas pitkästä aikaa päästä kiertämään Päijännettä. Onhan se ihan omanlaisensa endurokilpailu.

Myös jotkut MM-sarjan osakilpailut kuuluvat ohjelmaan mutta tarkemmat tiedot selviävät sitten myöhemmmin.

Pyörämerkki sekä kuutiotilavuus vaihtuvat Husabergista TM:n ohjaimiin ja 300-kuutioinen kaksitahtinen tulee olemaan kilpailuväline.

Tiimi on Pohjamon Petrin perustama Daytona Motorsport. Nettisivutkin aukesivat sopivasti tänään.

Kuva: Jonty Edmunds

Valtterin kauden viimeinen kisa, eli joukkueiden MM-kilpailu on starttasi eilen Meksikon Moreliassa.

Suomi Trophy-joukkue aloitti kisan kolmantena edellään ennakkosuosikki Ranska ja Italia.

Suomen joukkueessa ajavat Juha Salminen, Marko Tarkkala, Eero Remes, Jari Mattila, Oskari Kantonen ja Valtteri Salonen jäivät avauspäivänä 3.38 minuuttia kärjessä olevasta Ranskasta. Kisan kakkoseen, eli Italiaan takamatkaa kertyi 1.14 minuuttia. USA:n joukkue on neljäntenä 2.09minuuttia Suomen takana.

Suomen junnujoukkue on neljäntenä. Espanja johtaa kohtuullisella kaulalla. Kakkosena ja kolmantena olevat Ruotsi ja Italia ovat Suomesta kuitenkin vain muutaman sekunnin päästä. Junnujoukkueessa ajavat Antti Hellsten, Roni Nikander, Lauri Pohjonen ja Lauri Salonen.

Kuva: Jonty Edmunds

Kausi 2010 on nyt henkilökohtaisella puolella ajettu loppuun.

Viimeinen MM-osakilpailu käytiin Ranskan Noiretablessa jälleen kerran hyvinsateisissa maastoissa menneenä viikonloppuna. Lauantai meni omalta osalta täysin penkin alle, kun mies ei pysynyt liukkaalla alustalla pystyssä laisinkaan. Lippoja tuli siihen malliin, että hirvitti välillä itseäkin. Katsoin sitten viisaimmaksi laittaa hieman ajoon rauhoitusta ja päästä ehjänä maaliin. Sijoitukseksi kirjattiin vaatimaton 18. sija päivän jälkeen.

Sunnutaina ei sitten sadetta enää tullukaan ja aloin myös pääsemään hieman paremmin rytmiin aamun kankeuksien jälkeen. Maalissa olin kahdeksas ja tällä kertaa taistelin Salmisen ja Ljunggrenin kanssa paremmista sijoista.

Tyytyminen oli taas häviäminen tiimikaverilleni kolmella sekunnilla ja Salmiselta takkiin tuli yhdeksän sekunnin verran. Sain vielä aamun
käynnistysongelmien takia kymmenen sekunnin aikasakon ja se tipautti harmittavasti sijoitustani verrattuna tiimikaveriin. Pieniä ongelmia oli myös flunssan kanssa, joka iski pahasti juuri kisojen alla ja meno oli aika tukkoista senkin takia.

MM-sarjassa päädyin sijalle kymmenen, kun kaikki kisat lasketaan mukaan lopputulokseen.

Viikko ennen MM-päätöstä käytiin Lahdessa SM-sarja myös finaaliin ja sieltä tuomisina oli SM-pronssi. Siihen nähden täytyy olla tyytyväinen,
että se irtosi vain kolme kisaa ajaneena, kun koko sarja käsitti kuusi kilpailua. Pätkät olivat hienoja ja vauhdikkaita MM-tyyliin ja luokassa
ajoin toiseksi Aron Samulin jälkeen. Yleiskisassa olin neljäs. Alla oli KTM Nordicista saama täysin vakio 300 kuutioinen 2-tahtinen Husabergin
uusi enduropyörä, joka osoittautui siis täysin kilpailukykyiseksi heti pakasta repäistynä. Kiitokset Nordicin suuntaan lainapelistä!

MM-kausi oli kyllä itselle pettymys, varsinkin tuloksien osalta. Jossain kilpailuissa meni hyvin ja pätkäajatkin olivat vertailukelpoisia mutta
sitten taas oli puolestaan niitä kisoja missä vauhti oli aivan hukassa. Aikamoista mäkeä oli koko kausi yhteen lauseeseen kiteytettynä.

Palataan taas kun ensi kauden kuviot alkavat olla selvillä, koska niitä  aletaan tässä seuraavaksi työstämään.

Kuva: Janne Harala

MM-sarjassa on vietetty 2 kuukauden kisataukoa. Se loppuu ensi viikonloppuna Kreikassa.

MM-sarjan tauolla on kuitenkin tullut pidettyä yllä myös kilpailuvirettä, kun kävin ajamassa Mikkelin Otavassa  enduron SM-osakilpailun 5.7.2010.

Sen verran täytyy tunnustaa, että pieni lomakärpänen oli itseänikin puraissut ja valmistautuminen kisaan ei välttämättä parasta mahdollista ollut mutta olosuhteisiin nähden se sujui kuitenkin hyvällä rutiinilla.

Avoimessa luokassa olin kolmas mestaruuden varmistaneen Oskari Kantosen ja toiseksi tulleen Samuli Aron jälkeen. Voittokaan ei lopulta kauaksi jäänyt kun eroa Kantoseen oli maalissa kahdeksan sekuntia ja toiseen sijaan harmittava sekunti. MM:stä tutut sekunnin häviöt näyttävät vaan saavan jatkoa ja sekös syö miestä. Tietenkin olisin voinut ajaa kovempaa, niin ei olisi tarvinnut selitellä mutta hyvä näinkin.

Pisteissä onnistuin pitämään itseni vielä mitalikamppailussa mukana vaikka SM-kauden päättävässä Lahden kilpailussa 19.9. saankin kyllä ajaa sen mitä ikinä osaan eli voittoa lähdetään ilman muuta hakemaan. Ainoastaan se voi vielä tuoda mitalin. Ja sittenkin se on vielä kiinni siitä miten muut ajavat.

Pisteissä olen tällä hetkellä neljäntenä, vaikka jätin alkukauden ensimmäiset kolme osakilpailua ajamatta MM-sarjan päällekkäisyyksien vuoksi. Seitsemän pistettä erottaa minut Silvanin pitämästä hopeapaikasta. Ja onhan siinä Arokin vielä välissä kuuden pisteen päässä.

MM-kausi siis jatkuu kesätauon jälkeen Kreikan Serresissä tämän kuun lopulla eli 28.-29.8. ja siitä viikon päästä kisataan Turkissa seuraavan kerran. Sitten on taas kolmen viikon tauko ennen Ranskassa pidettävää MM-finaalia. Pisteissä olen tällä hetkellä jaetulla seitsemännellä sijalla ja tavoitteena onkin nyt loppukauteen saada ajettua mahdollisimman tasaisesti ja hyvin.

Kuva Jonty Edmunds

Kausi on edennyt nyt siihen pisteeseen, että MM-sarjakin on kääntynyt kohti ehtoopuolta. Kolme kisaviikonloppua on vielä jäljellä, joista ensimmäinen ajetaan elokuun lopussa Kreikan Serresissä. Siitä jatketaan sitten kohti Turkkia seuraavaksi viikonlopuksi ja kauden päättää Ranskan viimeinen kilpailu syyskuun lopulla. Sitä ennen kuitenkin ajettiin kaksi osakisaa Puolassa ja Slovakiassa.

Puolaan oli hyvät lähtökohdat, koska maasto siellä on suomalaistyyppistä oli hiekalla päästiin ajamaan. Lauantai tuli sössittyä omiin nimiin ja tulokseksi vaatimaton 12. sija. Aamun ensimmäisellä erikoiskokeella töpeksin extremellä ja aikaa paloi turhan paljon. Myös pyörän säädöt olivat hivenen hukassa ja niiden löydyttyä alkoi myös vauhtikin kasvaa.

Sunnuntaina en mokaillut normaalia paria kaatumista lukuunottamatta sen ihmeemmin ja sijoitukseksi tuli kahdeksas sija. Se lämmitti hivenen mieltä ja pätkäaikojen perusteella oli jo valoakin nähtävillä tunnelin päässä. Täytyy sanoa, että tiukkaa on vääntö heti Aholan ja Cervantesin jälkeen sijoista 3-15 ja virheitä ei auta kyllä tehdä mikäli mielii viidenkin nurkille.

Slovakia oli sitten vuorossa seuraavana viikonloppuna ja se oli viime vuodesta tuttu paikka, kuten oli myös Puolakin. Slovakiassa ajettiin viime vuonna ehkä pitkään aikaan vaativin kilpailu, koska sade teki reitistä todella haastavan.

Sääennustukset eivät lupailleet yhtään sen helpompaa kisaa tälle vuodellekaan ja tulihan sitä vettä sitten myös. Harmi homma, että kerrankin säätiedotukset olivat oikeassa. Onneksi järjestäjät olivat viime vuodesta viisastuneena tehneet reitin yksinkertaisemmaksi ja nopeammaksi, joten pahimmilta työntämisiltä vältyttiin.

Reitti pysyi ihmeen hyvässä kunnossa varsinkin pätkien osalta, vaikka siirtymät olivatkin aikamoista kuraspooria. Launtaina ajoin yhdeksänneksi ja yhdeksän sekuntia jäi uupumaan kuudennesta sijasta. Loppukiristä huolimatta tiimikaveri onnistui peittoamaan reilulla sekunnilla ja sekös miestä syö. Olisi vissiin kannattanut pysyä taas pystyssä.

Sunnuntaina olisi myös kannattanu pysyä pystyssä, koska sijoitukseksi tuli seitsemäs sija 0,99 sekuntia Tarkkalan Maken takana. Koko päivä taisteltiin ja näin kävi tällä kertaa. Mutta kyllä kaksi noin tiukkaa häviötä peräkkäisinä päivinä laittaa hivenen ahdistamaan.

Olipa kisassa pientä ihmettäkin, siis positiivisessa mielessä, koska ajoin viimeiselle extremelle yleiskisan viidenneksi parhaan ajan. Siis huom! EXTREMELLE! Nyt on kyllä maailma sekaisin ei voi muuta sanoa. Ja ei ole hajuakaan miten sen ajoin muka niin paljon paremmin kuin aikaisemmin.

Pisteissä olen tällä hetkellä jaetulla seitsemännellä sijalla ja tiukkaa on vääntö myös pistetaulukossa.

Seuraavaksi olisi ohjelmassa luultavasti kotoinen SM-osakisa Mikkelissä heinäkuun lopulla ja toivotaan, että siellä jatkuu Kiteen aloittama hieno new-school-suomienduro putki.

Italiasta sijat 9 ja 8 - Kuva Jonty Edmunds

Alkukauden tiivis kilpailutahti sen kuin jatkuu, mikä allekirjoittaneelle kyllä sopii hyvin. Varsinkin kun vauhti tuntuu olevan kadoksissa tai ainakin vähintään talviunilla.

Parolan kahden tunnin cross countryn jälkeen vuorossa oli sitten reissu etelään. Tarkemmin sanottuna ei sen etelämmäksi kuin rakkaaseen naapurivaltioomme Viroon.

Kohteena oli tällä kertaa legendaarinen Viron ja samalla Baltian mestaruusosakilpailu Pärnussa. Olen ajanut muutaman kerran kyseisen kisan, viimeksi vuonna 2004 ja täytyy sanoa, että todella hienon kilpailun ovat Toivo ja kumppanit onnistuneet joka kerta järjestämään.

Heidän talkooporukkansa ei kovin montaa henkeä ole mutta silti pätkät on aina ollut nauhoitettu molemmilta puolin ja kilpailu muutenkin MM-formaatin tyylinen. Tänä vuonna pellolle oli siimoitettu crossitesti, johon oli myös sisälletetty hivenen extremeosuutta ja mantsatesti kulki kokonaan metsässä olematta kuitenkaan mitään puunkiertoa. Siirtymät olivat paikoitellen haastavat johtuen kosteasta ilmasta mutta suuren osan reitistä järjestäjä oli kuitenkin onnistunut laittamaan metsään.

Tuloksellisesti kisa meni ihan hyvin ja tuomisina oli yleiskisan voitot molemmilta päiviltä.

Kotiin palattua olikin seuraavana vuorossa lähtö kohti Italiaa, jossa MM-sarja jatkui Bergamon jylhissä maisemissa. Järjestäjä oli onnistunut laatimaan todella hienon reitin ja varsinkin erikoiskokeet olivat kyllä pitkästä aikaa upeita.

Extremetestikin oli tällä kertaa järkevä ja luonnonmukainen, joten koko kisaa ei pienellä sössimisellä hävinnyt. Se olikin sitten meikäläisen onni. Nyt jo tavaramerkiksi muodostunut ”VS sössii extremellä” ei tulosta laskenut tällä kertaa aivan pohjamutiin ja sijoituksiksi kirjattiin lauantailta yhdeksäs ja sunnuntailta kahdeksas sija.

Toki parantamisen varaa on aina mutta todella vaikeiden avauskisojen jälkeen nuo sijat tuntuivat jo hivenen paremmilta. Aivan katastrofin onnistuin välttämään extremellä mutta jatkossa siihen yritetään edelleen saada parannusta. MM-sarjassa olen noussut nyt sijalle yksitoista.

Seuraava MM-osakisa ajetaan Puolassa ja Slovakiassa kesäkuussa ennen juhannusta, jonka jälkeen alkaa sarjassa noin parin kuukauden tauko. Ei muuta ku laittakaa makkarat tirisemään.

Kuva: Dario Agrati

Järjestykessään toinen enduron MM-osakilpailu ajettiin huhtikuun 17.-18.päivä Portugalin Fafessa. Tällä kertaa pätkiä oli normaalin verran eli kolme kappaletta ja yksi supertesti.

Hieman odottavissa tunnelmissa kisoihin starttasin, koska edellinenviikonloppu Espanjassa meni täysin kyllä penkin alle. Portugaliin päätinkin lähteä ajamaan treenipyörällä, joka tuntui sopivan käteen jollain tavalla paremmin. Sinänsä kumma juttu, koska pyörät pitäisivät olla täysin identtiset mutta ajaessa ne tuntuvat aivan erilaisilta. Kyllä tämä ajaminenkin tuntuu välillä olevan niin henkimaailman juttuja ettei siitä ota kukaan selvää. Ja vähiten itse.

Lauantai sujui käytännössä ilman kummempia ongelmia. Lopputuloksissa olinpäivän kymmenes. Sunnuntaina tuli pienet lipat otettua ja lopulta päädyinsijalle yksitoista. Edelleen suurin ongelma tuntuu olevan vauhdin kanssa, joka nyt näyttää olevan jossain ihan muualla paitsi kisoissa. Mutta kokonaisuutena kuitenkin selvästi ehjempi ja parempi kilpailu kuin viikkoa aikaisemmin.

Nyt täytyy yrittää vain keksiä se keino millä kaivaa vauhtia.

Extremetestikin meni ilman ongelmia koko kisan, vaikka hieman turhan varovasti ajoinkin sitä. Tiettyä pelkoa kämmäilystä on extremellä havaittavissa ja siitä täytyisikin päästä eroon. No katsotaan sitten Italiassa mikä on päivän vauhti. Toivottavasti parempi. Seuraava MM-osakilpailu on siis Italian Loveressa, Bergamon lähistöllä. Se ajetaan vajaa kuukauden päästä eli 22.-23.5.2010.

Kausi ei alkanut toivotulla tavalla. Kuva Jonty Edmunds

Kauden ensimmäinen MM-osakilpailu on nyt takana. Kovinkaan paljoa ei kerrottavaa tällä kertaa valitettavasti ole johtuen varsin huonosta kisatuloksesta.

Lauantaina sijoitukseksi kirjattiin 13. ja sunnuntaina 18. Mitään selitystä en ole itselleni keksinyt, enkä myös muillekaan. Se ei ole syynä, että toisella extremetestillä ollut ylämäki aiheutti ongelmia joka kerta, koska varmasti myös muilla oli samassa mäessä tilanteita.

Enemmän huolta aiheuttaa se, että miten vauhdin voi kadottaa näin totaalisesti kahdessa viikossa. Ja vielä ajamalla.

Treenit ja Espanjan mestis pari viikkoa sitten lupaili jo parempaa tätä kautta. Ja jos kehityskäyrä olisi yhtään ollut ylöspäin, niin olisi luullut, että Espanjan MM:ssä vauhti olisi ollut jopa hivenen parempaa. Ja vielä uudella kisapyörällä. Mutta ei kun ei. Ei edes väkisin.

Näköjään meikäläisen vauhdin ja kehityksen käyrä on suoraan kääntäen verranollinen ajamisen ja treenaamisen määrään. Eli mitä enemmän sitä hitaammin.

No toivotaan että nyt Portugalissa ensi viikonloppuna saisi ajamisen takaisin raiteilleen. Jos en muuta keksi, niin tarvitsee varmaan kaivaa treenipyörä esiin naftaliinista, koska sillä olen toistaiseksi onnistunut välttämään täydelliset epäonnistumiset ja ajo on sujunut hyvin.

Kerrottakoon loppukaneetiksi, että Mika Ahola voitti E2-luokan ensimmäisen päivän ollen sunnuntaina toinen. Toisena päivänä voiton otti Espanjana Ivan Cervantes.

Valtterin nilkka ei kestänyt ajamista Ranskassa - Kuva: Jonty Edmunds

Se on sitten ohi virallisesti, nimittäin MM-kausi. Sijoitukseksi tuli loppupisteissä E2-luokan kahdeksas sija, jota voidaan pitää kuitenkin vaikean kauden jälkeen ihan tyydyttävänä tuloksena. Neljä nollapäivää ja pari muuten vain mustaa hetkeä takasivat sen, että paremmat sijat jäivät tällä kertaa vain haaveeksi. Parhaat päivätulokset olivat Italian ja Suomen MM-osakilpailuissa, joissa olin neljäs molempien kilpailuiden toisena päivänä. Paras kokonainen viikonloppu osui Kreikkaan, jolloin ajoin sijat kuusi ja viisi.

Viimeinen osakilpailu Ranskassa ei mennyt suunnitelmien mukaan, koska jouduin keskeyttämään lauantaina ja starttaaminen sunnuntaina ei onnistunut. Edellisenä viikonloppuna satuttamani nilkka ei oikein ollut toipunut kuntoon ja katsoin viisaimmaksi säästellä sitä Sixille. Onneksi Ranskan nollapäivät eivät vaikuttaneet loppusijoitukseeni ja siis tuloksena jo kertaalleen mainittu kahdeksas sija.

Kausi kuitenkin jatkuu ja edessä ovat ainakin SM-sarjan viimeinen osakilpailu Sysmässä 26.9. ja sitten onkin vuorossa Joukkue-MM eli Six Days Portugalissa ensi kuun puolen välin kieppeillä. Tämän jälkeen mahdollisesti tulee vielä legendaarinen Gotland Grand National mutta se on vielä hieman epävarma.

Ensi kaudesta sen verran, että sopimushan minulla on ensi vuodelle jo valmiina ja myös MM-kalenteri on nyt julkistettu. Kausi alkaa hieman normaalia myöhemmin vasta huhtikuussa ja ensi vuonna pysytään kokonaan Euroopassa. Tosin hieman eksotiikkaa päästään maistamaan muun muassa Puolan ja Turkin kilpailuilla.

Haluan jo tässä vaiheessa, henkilökohtaisen MM-kauden päätyttyä, kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita sekä tukijoita MM-kaudesta 2009! Erittäin ISO kiitos teille!